Meidän ei tarvi viettää joulua

En ole tänä vuonna sietänyt yhtäkään joululaulua korvissani. Joulunilo ei tällä kertaa tunnu aukeavan minulle. Ei sitten yhtään. Meillä ei ole yhtäkään joulukoristetta, ja ainut soittolistalleni edes etäisesti jouluun viittaava laulu on tämä: Tänä vuonna on luntaJa naapurista kuuluu ku lauletaanSä oot siinä ikkunallaKyyneleet sun poskilla vierii vaan Meidän ei tarvi viettää jouluaEikä nyt tarviJatka lukemista ”Meidän ei tarvi viettää joulua”

TB: Saisiko tästä painajaisesta jo herätä?

Tämä blogi on kirjoitettu heinäkuussa – ajankohtaisesta tilanteestamme olen kirjoittanut edellisessä blogissa. En halunnut tätä aikoinaan julkistaa, koska päätimme, ettemme vielä varsin epävarmassa tilanteessa halunneet huolestuttaa lähipiiriä. Kirjoitus on siis tehty omaa oloani helpottaakseni ja jätetty luonnoksiin. Halusin kuitenkin tämän julkistaa, koska vaikkei teksti ole enää ajankohtainen, ovat tuntemukset edelleen hyvin samanlaiset. Vielä viime viikollaJatka lukemista ”TB: Saisiko tästä painajaisesta jo herätä?”

Leukemia tekee paluutaan – taas mennään saakeli

En ole kirjoittanut tänne pitkään aikaan. Ensin syynä oli se, että kaikki on niin hyvin, etten juurikaan ole ajatellut koko leukemiaa. Sitten se, etten pystynyt ajattelemaan mitään muuta, mutta emme halunneet uskoa vääjäämätöntä ja näin huolestuttaa läheisiämme. Käänne tapahtui kesällä, ja halusin aivan viime hetkeen uskoa olevan virhe. Mieheni luuydinnäytteissä on jälleen jäännöstautia näkyvissä. KierrosJatka lukemista ”Leukemia tekee paluutaan – taas mennään saakeli”