Syöpä + korona

Voisi varmaan sanoa, ettei syövän sairastamiselle ole oikeaa aikaa. Koskaan kenellekään ei varmasti tule tunnetta, että onneksi nyt, eikä ennemmin tai myöhemmin. Mutta paras aika sille ei todellakaan ole silloin, kun maailmalla riehuu pandemia. Kun mieheni sairastui syyskuussa 2020, Suomessa oltiin koronan toisen aallon alussa. Siitä muutaman viikon päästä ravintolat lyötiin jälleen säppiin ja maskisuositusJatka lukemista ”Syöpä + korona”

Kantasolusiirto: luovuttajan etsintä ja tutkimukset ennen siirtoa

Kun päätös kantasolusiirtoon lähdöstä on tehty, alkaa luovuttajan etsiminen. Tavoitteena on löytää potilaalle kudostyypiltään mahdollisimman lähellä oleva luovuttaja. Mitä sopivampi luovuttaja on kudostyypiltään, sitä todennäköisemmin välttyy vakavalta käänteishyljinnältä. Ensisijaisesti lähdetään tavallisesti tutkimaan potilaan sisarukset. Yllättävää kyllä, vain 25 % kantasolusiirtopotilaista saa kantasolut sisarukseltaan. Lopuille etsitään luovuttaja kantasolurekisteristä ja joissain tapauksissa muilta sukulaisilta. Ihan varmuudella enJatka lukemista ”Kantasolusiirto: luovuttajan etsintä ja tutkimukset ennen siirtoa”

Allogeeninen kantasolusiirto akuutin leukemian hoidossa

Meille alettiin puhua kantasolusiirrosta jo toisena päivänä leukemiaepäilyksestä kuultuamme. Lääkärin mukaan oli jo siinä vaiheessa melko selvää, että pysyvään paranemiseen ainut mahdollisuus olisi allogeeninen kantasolusiirto. Mieheni leukemia oli korkeimman riskiluokan tauti. Toisekseen monet nuoret, hyväkuntoiset menevät siirtoon, kun he todennäköisimmin sen kestävät. Kantasolusiirron ikäraja taitaa olla 65-70 vuotta. Osa leukemiaan sairastuneista selviää pelkästään sytostaattihoidoilla taiJatka lukemista ”Allogeeninen kantasolusiirto akuutin leukemian hoidossa”

2. sytostaattihoito: pohjalta uuteen nousuun

Vastusteluistani huolimatta tähystystä seuraavana päivänä otettiin luuydinnäyte, josta selvitettiin taudin tilanne ja sitä kautta seuraavat hoitojen stepit. Huomasin mieheni olevan aivan poikki, joten pyysin lääkäriä antamaan lepopäivän, mutta ymmärrettävästi hänen täytyi päästä jyvälle taudin tilanteesta. Alkuhoitojen sytostaattihoitojen tavoitteena oli päästä remissioon. Remissio tarkoittaa sitä, ettei luuytimestä löydy blastisoluja. En ollut muistanut edes murehtia leukemian tilannetta,Jatka lukemista ”2. sytostaattihoito: pohjalta uuteen nousuun”

Nollasoluvaihe – ei se tauti, vaan ne hoidot

Ensimmäinen sytostaattijakso kesti muistaakseni viikon, jolloin mieheni oli aika lailla ympäri vuorokauden letkun päässä. Kunto oli fyysisesti yllättävänkin hyvä, mutta henkisesti oltiin tietysti todella poikki. Järkytys oli todella vahvasti läsnä edelleen. Meille kerrottiin, että sytostaattien tavoitteena on saada blastisolut (=epäkypsät valkosolut eli syöpäsolut) nollille, jolloin myös leukosyytit (= terveet valkosolut) menevät nolliin. Leukosyyttien tehtävänä onJatka lukemista ”Nollasoluvaihe – ei se tauti, vaan ne hoidot”

Leukemiahoitojen aloitus

Katkonaisen yön jälkeen toivoin hetken, että olisin nähnyt vain painajaista, mutta totuus löi nopeasti kasvoille. Miehelläni on leukemia, eikä kukaan tiennyt siinä vaiheessa, tuleeko hän siitä selviämään. En tiennyt, näkisinkö enää koskaan miestäni. Tai jos näkisin, olisiko se joskus kuukauden päästä? Miten leukemiaa edes hoidetaan? Siinä vaiheessa minulla ei ollut hajuakaan, olisiko mieheni sairaalassa päivänJatka lukemista ”Leukemiahoitojen aloitus”