Vuosista 2021 ja 2022: elämää kantasolusiirron jälkeen

31.12.2020 makasin yksin sängyssä vuoden vaihtuessa ja mietin, että kunpa juuri vaihtunut vuosi olisi jo ohi. Yritin nukkua koko vaihteen yli, mutta rakettien pauke piti minut hereillä. Niiden pauke tuntui suorastaan vittuilulta. Katsoin Instagramista muiden juhlintaa ja skumppalaseja: en ole koskaan eläessäni tuntenut itseäni niin ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi. Mietin 300 kilometrin päässä olevaa aviomiestäni, jaJatka lukemista ”Vuosista 2021 ja 2022: elämää kantasolusiirron jälkeen”

Joulu 2020 syövän varjossa

Minä olen aina rakastanut joulua. Mieheni saadessa diagnoosin syyskuussa 2020 oli melko selvää, ettei hän olisi joulua kotona. Aluksi nimittäin kantasolusiirtokin aikataulutettiin joulukuulle. Ahdisti ajatuskin jouluaatosta sairaalassa tai vielä parempaa – erillään. Joulu oli aika lailla kirosana koko sen syksyn. Se syksy ei ollut tuonut montaa hyvää uutista meidän talouteen, joten yli kuukauden mittainen kotilomaJatka lukemista ”Joulu 2020 syövän varjossa”

Syövän vaikutus talouteen – paljonko sairastaminen maksoi?

Aivan aluksi haluan sanoa, että tiedän olevani etuoikeutettu. Suomessa on todella halpaa sairastaa verrattuna moneen muuhun maahan. Täällä jokainen saa hoitoa tasa-arvoisesti riippumatta pankkitilin saldosta tai tittelistä. Olen todella kiitollinen, että mieheni on saanut parasta mahdollista hoitoa, eikä se ole jäänyt rahasta kiinni. Mutta haluan silti tuoda esiin sen, ettei syövän sairastaminen Suomessakaan ole ilmaista,Jatka lukemista ”Syövän vaikutus talouteen – paljonko sairastaminen maksoi?”

Syöpä + korona

Voisi varmaan sanoa, ettei syövän sairastamiselle ole oikeaa aikaa. Koskaan kenellekään ei varmasti tule tunnetta, että onneksi nyt, eikä ennemmin tai myöhemmin. Mutta paras aika sille ei todellakaan ole silloin, kun maailmalla riehuu pandemia. Kun mieheni sairastui syyskuussa 2020, Suomessa oltiin koronan toisen aallon alussa. Siitä muutaman viikon päästä ravintolat lyötiin jälleen säppiin ja maskisuositusJatka lukemista ”Syöpä + korona”

Kantasolusiirto: luovuttajan etsintä ja tutkimukset ennen siirtoa

Kun päätös kantasolusiirtoon lähdöstä on tehty, alkaa luovuttajan etsiminen. Tavoitteena on löytää potilaalle kudostyypiltään mahdollisimman lähellä oleva luovuttaja. Mitä sopivampi luovuttaja on kudostyypiltään, sitä todennäköisemmin välttyy vakavalta käänteishyljinnältä. Ensisijaisesti lähdetään tavallisesti tutkimaan potilaan sisarukset. Yllättävää kyllä, vain 25 % kantasolusiirtopotilaista saa kantasolut sisarukseltaan. Lopuille etsitään luovuttaja kantasolurekisteristä ja joissain tapauksissa muilta sukulaisilta. Ihan varmuudella enJatka lukemista ”Kantasolusiirto: luovuttajan etsintä ja tutkimukset ennen siirtoa”

Allogeeninen kantasolusiirto akuutin leukemian hoidossa

Meille alettiin puhua kantasolusiirrosta jo toisena päivänä leukemiaepäilyksestä kuultuamme. Lääkärin mukaan oli jo siinä vaiheessa melko selvää, että pysyvään paranemiseen ainut mahdollisuus olisi allogeeninen kantasolusiirto. Mieheni leukemia oli korkeimman riskiluokan tauti. Toisekseen monet nuoret, hyväkuntoiset menevät siirtoon, kun he todennäköisimmin sen kestävät. Kantasolusiirron ikäraja taitaa olla 65-70 vuotta. Osa leukemiaan sairastuneista selviää pelkästään sytostaattihoidoilla taiJatka lukemista ”Allogeeninen kantasolusiirto akuutin leukemian hoidossa”

Leipää, lempee ja lämpöö

Seitsemän viikonlopun aikana meille oli muodostunut ihan oma arkirutiini sairaalaviikonloppuihin. Kaikkeen vaan tottuu – siitä Tampereella ravaamisesta ja hotelliöistä potilashotellissa tuli minulle arkea viime syksynä. Lähdin aina lauantaiaamuna kohti Tamperetta ja lähdin kotiin taas sunnuntai-iltana. Periaatteessa olisin voinut lähteä jo perjantaina töiden jälkeen, mutta olisin ehtinyt olla vain muutaman tunnin mieheni kanssa ja silti maksanutJatka lukemista ”Leipää, lempee ja lämpöö”

Ensimmäinen kotiloma ja 3. sytostaattijakso

Kun 2. sytostaattijakso oli onnistuneesti takana ja ensimmäiset leukosyytit ilmaantuivat vereen, alettiin puhua kotilomasta. Heti hoitojen alussa kerrottiin, että kotiin pääsee aikaisintaan kuukauden päästä, mutta meillä tämä venyi seitsemään viikkoon epäonnistuneen ensimmäisen sytostaattijakson takia. Kotiin pääsemiseksi täytyi nollasoluvaihe olla selätetty ja tulehdusarvot normaalit. Lisäksi otettiin vielä luuydinnäyte, jotta nähtiin, minkälaisia soluja luuydin aikoo puskea. OnneksiJatka lukemista ”Ensimmäinen kotiloma ja 3. sytostaattijakso”

2. sytostaattihoito: pohjalta uuteen nousuun

Vastusteluistani huolimatta tähystystä seuraavana päivänä otettiin luuydinnäyte, josta selvitettiin taudin tilanne ja sitä kautta seuraavat hoitojen stepit. Huomasin mieheni olevan aivan poikki, joten pyysin lääkäriä antamaan lepopäivän, mutta ymmärrettävästi hänen täytyi päästä jyvälle taudin tilanteesta. Alkuhoitojen sytostaattihoitojen tavoitteena oli päästä remissioon. Remissio tarkoittaa sitä, ettei luuytimestä löydy blastisoluja. En ollut muistanut edes murehtia leukemian tilannetta,Jatka lukemista ”2. sytostaattihoito: pohjalta uuteen nousuun”