Diagnoosina akuutti leukemia

Leukemia eli verisyöpä johtuu luuytimen valkosolujen esiasteiden muuttumisesta pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi eli blasteiksi. Leukemiassa ei muodostu yksittäistä kasvainta kuten muissa syöpämuodoissa, vaan syöpäsoluja on kiertävässä veressä ja luuytimessä. Joskus syöpäsoluja kertyy imusolmukkeisiin ja muihin elimiin. Leukemioita on monia eri tyyppejä. Akuutit leukemiat syntyvät melko nopeasti. Tavallisimmat oireet ovat väsymys, luukivut, verenvuodot ja sitkeät tulehdukset. Akuuttia leukemiaa on kaksi päämuotoa: myelooinen ja lymfaattinen akuutti leukemia.

Lähde: Terveyskirjasto

Me saimme diagnoosiksi akuutti myelooinen leukemia, joka on aikuisten yleisin leukemia. Lasten yleisin leukemia vastaavasti on akuutti lymfaattinen leukemia. Lisäksi leukemia voi olla krooninen, jolloin tauti etenee merkittävästi hitaammin.

Mielikuva leukemiasta on herkästi se, että kyseessä on ”helppo” syöpä. Kuitenkin vain noin puolet alle 65-vuotiaista AML:ään sairastuneista on viiden vuoden päästä elossa, mikä ei lukemana ole kovin mairitteleva. Toisekseen kun veri sairastuu, sairastuu käytännössä koko kroppa. Yhtäkkiä oma veri, jota on kaikkialla kehossa, yrittää tappaa sinut. Lasten leukemioissa hoidot ovat niin kehittyneitä, että viiden vuoden jälkeen elossa on n. 70-80 %. Mielikuva helposta syövästä johtuu todennnäköisesti tästä. Helpoksi leukemiaa ei kuitenkaan voi missään tilanteessa kutsua.

Yksi hoitaja sanoi, että leukemiahoidot ovat rankimpia kaikista syöpähoidoista. Tauti on kova, mutta niin ovat myös hoidot. Toisin kuin muissa syövissä, leukemiahoitojen keskellä ollaan paljon sairaalassa. Kun tuhotaan syöpäsoluja, tuhotaan samalla myös terveet valkosolut. Tämä tarkoittaa sitä, että valkosolujen mukana myös oma vastustukyky menee nollaan. Tällöin potilaat suljetaan osastolle turvaan muulta maailmalta bakteereineen ja viruksineen.

Leukemian oireet

Akuutti leukemia etenee nopeasti. Se ei ehdi muhia kropassa vuosia, vaan puhkemisesta toteamiseen menee päiviä tai maksimissaan viikkoja. Lääkäri kertoi meille, että muutama päivä lisää ja mieheni olisi todennäköisesti kuollut. Mikä tuntuu hullulta, sillä miehelläni oli kuumeen lisäksi kurkku kipeä. Ei siinä todellakaan käynyt mielessä, että kyse voisi olla kummemmasta kuin tavallisesta syysflunssasta.

Kun pahalaatuiset blastit jakaantuvat holtittomasti, vievät ne tilaa terveiltä verisoluilta. Tämä laskee vastustukykyä, aiheuttaa anemiaa sekä vähentää verihiutaleiden määrää. Terveiden verisolujen vähyys näkyy kuumeena, kalpeutena, kipuina, mustelmina, epätavallisina verenvuotoina sekä väsymyksenä. Check, check, check. Meiltä lopulta löytyi kaikkia noita oireita, mutta mikään niistä ei ensisijaisesti tuonut mieleen, että kyse voisi olla leukemiasta. Jokainen noista oireista oli selitettävissä paljon järkevimmillä vaihtoehtoina, kuten poikien illassa humalassa kaatuiluna, paljun jälkeen vilustumisena sekä huonosti menneenä viisurileikkauksella.

Tavallisesti potilas hakeutuu lääkärin pakeille pitkittyneen tulehduksen takia, jolloin poikkeukselliset veriarvot soittavat kelloja. Veriarvoissa usein valkosolut ovat korkealla (meidän tapauksessa kymmenkertaiset), kun taas punasolut ja trombosyytit (verihiutaleet) ovat matalalla.

Leukemiahoidot

Leukemiaa hoidetaan yliopistollisissa sairaaloissa hematologian osastoilla. Meidän lähin yliopistollinen sairaala on Tampereella. Hoidot aloitetaan diagnoosin selvittämisellä, jolloin otetaan paljon verikokeita sekä luuydinnäyte.

Diagnoosin varmistuttua alkavat sytostaattihoidot. Näitä sytostaattihoitoja annetaan käsittääkseni 2-3 kertaa (riippuen varmasti monesta asiasta). Tavoitteena on saada blastisolut tapettua ja tauti remissioon. Remissio tarkoittaa näennäisesti tauditonta vaihetta. Kun ensimmäinen remissio on saavutettu, annetaan yleensä vielä kondolisaatiohoito eli lisää sytostaatteja vakautushoitona.

Akuutin myeloonisen leukemian hoito riippuu paljolti siitä, kuinka korkean riskin tauti on kyseessä. Riskillä tarkoitetaan käytännössä sitä, kuinka todennäköisesti tauti uusii. Matalan ja keskikorkean riskin leukemioissa saattaa selvitä sytostaattihoidoilla, mutta korkean riskin tapauksissa hoitoja jatketaan allogeenisellä kantasolusiirrolla. Tämä on usein ainut toivo pysyvään parantumiseen. Meille kantasolusiirrosta alettiin puhua jo toisena päivänä. Lyhyesti sanottuna allogeenisessä kantasolusiirrossa omat kantasolut tuhotaan sytostaateilla ja korvataan luovuttajan kantasoluilla. Uudet kantasolut tuhoavat loput leukemiasolut ja jaksavat toivottavasti jatkossakin taistella paremmin niitä vastaan, kuin kertaalleen leukemiasolujen kanssa ystävystyneet vanhat kantasolut.

Leukemiahoidot menevät muiden syöpähoitojen tapaan kokoajan eteenpäin, ja monia leukemioita voidaan ilmeisesti hoitaa jo täsmälääkkein. Näistä meillä ei ole kokemusta, joten en edes yritä kertoa aiheesta lisää.

Mistä leukemia johtuu?

Paska tuuri. Näitä sanoja taisi lääkäri kutakuinkin käyttään, kun mieheni kysyi sen kysymyksen, joka taitaa liikkua jokaisen syöpään sairastuneen päässä. Miksi juuri minä?

Kaikkialta saa lukea, että tupakointi tai huonot elintavat aiheuttavat milloin mitäkin syöpää. Mutta se on oikeastaan väärin ilmaistu. Mikään yksittäinen asia ei aiheuta syöpää, mutta tietyt teot saattavat nostaa sairastumisen riskiä.

Leukemia on siitä erilainen syöpä, ettei elintavoilla paljon voi vaikuttaa siihen, sairastuuko vai ei. Tupakointi tai tietyt liuottimet voivat nostaa riskiä, mutta ne eivät yksistään selitä sitä, miksi luuydin alkaa toimia väärin. Tätä tukee osaltaan se, että lasten ja jopa vauvojen yleisin syöpä on juuri leukemia. Lasten ja vauvojen tapauksessa voidaan aika varmuudella todeta, ettei elintavoilla voi vaikuttaa siihen, sairastuuko vai ei.