Tänä aamuna ensimmäinen ajatukseni oli, että vielä tämä viikko, ja sitten on taas Vidaza-viikko. Sen jälkeisellä viikolla on aina Turun-reissu. Kaksi viikkoa kuukaudesta on aina tavallista elämää ja 2 viikkoa mennään syövän ehdolla. Sikäli ihan reilu jako kai, kun syöpä voisi viedä kuukaudesta 100 %. Niin kuin se monena kuukautena onkin. Jos sille pitää jotainJatka lukemista ”2 viikkoa elämää – 2 viikkoa syöpäelämää”
Avainsana-arkisto:syövän jälkeen
Minun Plan B ja onko sitä?
Kaipaan toisinaan vanhaa itseäni, joka sokeasti uskoi siihen, että elämää voi suunnitella. Löydän elämäni miehen, saan vakityöpaikan, hankimme perheen ja elämme onnellisena elämämme loppuun asti. Minun Plan A. Jotkut ihmiset pystyvät hämmentävän pitkään elämään sillä asenteella, että elämä on sitä, mitä siitä itse tekee. Varmasti osittain onkin, mutta nämä ihmiset eivät ole joutuneet kokemaan sitä,Jatka lukemista ”Minun Plan B ja onko sitä?”
Olen kuin lääkäri: kaikki on hyvin, kun mitään ei kuulu
Aivan järkytyin, kun huomasin viimeisestä kirjoituksesta kuluneen 1,5 kuukautta. Jotenkin kuvittelin, että aikaa olisi mennyt muutama viikko. Hiljaisuudelleni ei ole mitään dramaattista syytä: muu elämä on vain pitänyt niin kiireisenä. Kun leukemia vierailee ajatuksissani, pyyhin sen vain mahdollisimman nopeasti pois mielestäni ja keskityn kaikkeen muuhun. Jos vähänkään annan ahdistaville ajatuksille valtaa, ne vievät niin mukanaan.Jatka lukemista ”Olen kuin lääkäri: kaikki on hyvin, kun mitään ei kuulu”
Aina on syy murehtimiselle
Meillä on ihana sairaalaton ajanjakso meneillään. Seuraava kontrolli on huhtikuun alussa ja edellinen oli tammikuun lopussa. Mieheni on ainoastaan käynyt Vidaza-ylläpitohoidoilla viitenä peräkkäisenä päivänä kerran kuussa. Muuten ajatukset ovat olleet aika vähän sairaudessa tai sairaalassa. Mutta kyllä ne murheet tuolla takaraivossa silti tukevasti majailevat. En tällä hetkellä murehdi hirveästi tulevaa vuosikontrollia tai luuydinnäytettä. Sen sijaanJatka lukemista ”Aina on syy murehtimiselle”
Kysy, toivo, kommentoi!
Olettekin ehkä huomanneet, että postaustahti on hiljentynyt. Minulla ei ole mitään ajankohtaisia kuulumisia kerrottavana, ja olen aika kattavasti jo käsitellyt monia aiheita täällä liittyen leukemiaan, syöpähoitoihin ja kantasolusiirtoon. Aina kun olen aloittamassa kuulumispostauksia, ne etenevät hyvin samaa rataa. Ihmettelen, että olemme jo näin pitkällä mutta samaan aikaan se tuntuu pelottavalta. Sitten pyyhin kaiken ja totean,Jatka lukemista ”Kysy, toivo, kommentoi!”
Kantasolusiirron vuosikontrolli – meidän seuraavat askeleet
Kantasolusiirron vuosikontrolli on meidän seuraava etappimme tässä siirron jälkeisessä elämässä. Postilaatikosta on kilahtanut ensimmäiset tutkimusajat ja itse kontrolli siintää parin kuukauden päässä. Olen kirjoittanut tämän monta kertaa, mutta kirjoitan jälleen: en voi uskoa, että olemme näin pitkällä. Tällä viikolla luimme omakannasta ilouutisen, että mieheni on edelleen remissiossa, eli luuydin on puhdas tautisoluista. Yli kymmenen kuukauttaJatka lukemista ”Kantasolusiirron vuosikontrolli – meidän seuraavat askeleet”
Painajainen, joka kävi toteen - Syöpä 