Minun on ollut jotenkin vaikea keksiä viime aikoina kirjoitettavaa. Paljon on mielessä – ei sillä – mutta ei varsinaisesti mitään uutta. Odottelemme sairaalaanmenoa, ja nautimme elämästä kotona. Kantasolusiirron siirtyminen on tehnyt olotilan sellaiseksi, ettei oikein pysty luottamaan, että nyt se siirto oikeasti tapahtuu. Uskon ehkä vasta sitten, kun kantasolut ovat oikeasti siirretty mieheni verenkiertoon. Tässä olotilassa ei oikein tekstiä synny, kun mitään ei uskalla kirjoittaa – aina voi tulla jotain yllättävää.
Ajattelin siispä kirjoittaa vähän kevyemmästä aiheesta eli siitä, mitä sairaalakassiin kannattaa pakata, kun edessä on pitkä sairaalajakso. Näitä listojahan on synnytykseen meneville, mutta mielestäni tästä on hyvä kehitellä syöpä-edition.
Pakattavat asiat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: ruokailu, tekeminen, mukavuus. Aloitetaan ruokailusta, sillä elämä sairaalassa pyörii paljon syömisen ja varsinkin juomisen ympärillä.
Sairaalakassin ruokaosio
Sytostaatit muuttavat makuaistia ja vievät herkästi ruokahalun. Tähän yhtälöön haasteen tuo se, että sairaalaruoka on pahaa. Se kuulemma maistuu aina samalta, vaikka olisi mitä tarjolla. Joku mauste on keittiöiden suosiossa, sillä sitä lykätään kaikkiin ruokiin. Sanomattakin selvää, että tämä mauste ei varsinaisesti paranna ruuan makua. Ymmärrettävää tietysti on, ettei ruuasta voi tehdä kovin mausteista, sillä sen pitää soveltua aivan kaikille iästä, makumieltymyksistä ja kulttuurista välittämättä.
Syöminen on kuitenkin tärkeää syöpäpotilaille, sillä keho tarvitsee voimaa parantumiseen. Laihtuakaan ei saa liikaa, sillä se vaikuttaa lääkkeiden annostuksiin. Sairaala on siitä kiva paikka, että ruokafilosofia on luokkaa ei mitään väliä mitä syöt, kunhan syöt. Kaloreilla ei ole mitään väliä, kunhan niitä tulee. Luvan kanssa saa syödä vaikka sipsiä ja karkkia. Kunhan vatsaan menee jotain.
Ruokaan liittyviä asioita, joita pakata sairaalaan:
- Herkkuja. Mitä tahansa, mikä maistuu silloin, kun mikään muu ei maistu. Suklaa, karkit, sipsit, keksit. Monenlaista kannattaa varata, sillä makuaistin muutoksen vuoksi ei etukäteen voi tietää, mikä maistuu. HUOM! Kantasolusiirtoon ei saa ottaa mukaan pähkinöitä, sillä käytössä on AVA-ruokavalio.
- Mausteita. Mitä tahansa, mikä saa ruuan maistumaan. Suola ja pippuri ovat perusmausteita, joita kannattaa varata. Jos mahdollisuus on jääkaappiin, voit ottaa esimerkiksi ketsupin, sinapin ja chilikastikkeen.
Tekemistä sairaalaan
Sairaalassa on tylsää. Todella, todella, todella tylsää. Kantasolusiirto on lähinnä odottelua, ja päivää rytmittävät ruokailut ja lääkitykset. Siksi kannattaa ehdottomasti pakata sairaalakassiin mitä tahansa, mikä saa aikasi kulumaan.
- Tietokone. Tietokoneelta saat katsottua sarjoja ja leffoja. TV pyörittää päivisin aikamoista sekundaa, joten sen varaan ei kannata laskea. Netflix tai vastaava on ihan ehdoton! Tietokoneella voit myös kirjoittaa blogia, roikkua somessa tai vaikka opiskella.
- Kirjat, lehdet, ristikot. Sairaalassa on todellakin aikaa uppoutua kirjoihin. Väsymyksen vuoksi lukeminen voi olla haastavaa, mutta lehdistä tai ristikoista voi saada lukemisen iloa, joka ei vaadi niin suurta pitkäjänteisyyttä.
- Palapeli/pelit/pelikortit. Jos mukaasi vain mahtuu, voi jostain tällaisestakin olla iloa. Toki päiväkämpässä ainakin Turussa on jotain palapelejä ja pelejä.
- Kuulokkeet. Niistä voit kuunnella musiikkia, äänikirjoja tai podcasteja. Nämä ovat hyviä väsyneisiin päiviin, kun ei jaksa muuta kuin maata paikoillaan. Omia erityissuosikkejani ovat murhapodcastit, joilla saa hieman ajatuksiaan harhautettua syövästä. Minun lempipodcastini: I Don’t Like Mondays ja Jäljillä.
- Mikä tahansa, millä saat aikaa kulumaan kotonakin. Miehelläni se on pelikonsoli, jotkut tykkäävät virkata tai neuloa. Viimeksi miehelläni oli sairaalassa mukana Xbox, jonka kautta hän pystyi myös pelaamaan kaverinsa kanssa.
- Paperia ja kyniä. Tykkäät sitten piirtää, värittää tai kirjoittaa.
Pienet mukavuutta tuovat asiat
Sairastaessa pienistäkin asioista tulee isoja – niin hyvässä kuin pahassa. Tässä muutama asia, joita mieheni ottaa nykyisin aina sairaalaan mukaan.
- Huiveja/pipoja/tuubihuiveja. Syöpähoidot tunnetusti vievät tukan, joten kaljun lämmikkeeksi kannattaa varata suojaa.
- Villasukkia. Sairaalan sukat ovat aivan hirveitä tuubeja. Kantasolusiirrossa ollaan hygieniasta todella tarkkoja, joten villasukkien pitää olla puhtaat. Kannattaa siis varata useita pareja ja pestä niitä välillä.
- Reinot. Käytäväkävelyille pitää laittaa tossut, mutta kyllä vanhat kunnon reinot ovat vielä astetta paremmat kävellä.
- Omia vaatteita. Sairaala tarjoaa kyllä vaatteet, mutta toisinaan on mukava laittaa omat tutut vaatteet päälle. Esimerkiksi huppari, villapaita tai collarit tuntuvat suorastaan hemmottelulta. Näidenkin pitää olla puhtaita.
- Omat hygieniatarvikkeet. Sairaalassa ei varsinaisesti tarvitse puunata itseään, mutta oma suihkusaippua tuntuu hemmotelulta toisinaan. Voi olla, että pahimmassa solukuopassa näiden käyttöä rajoitetaan – varmuutta minulla ei ole.
- Vessapaperirullia. Sairaalassa on siis vessapaperia, mutta se paperi on aivan kammottavan ohutta ja ”kovaa”.
- Jatkojohto. Huoneen pistokkeet ovat tietysti ensisijaisesti sairaalan laitteille. Jatkojohto helpottaa esim. puhelimen lataamista.
- Valokuvia läheisistä ja lemmikeistä. Mitä tahansa, mikä muistuttaa sairaalan ulkopuolisesta elämästä.
Löytyykö teidän sairaalakasseista samoja juttuja?
One thought on “Mitä pakata sairaalakassiin – syöpä-edition”