Syöpäelämää parhaimmillaan – hoidot ja taudit eivät paljon juhlapyhiä katso. Tämän vuoden pääsiäinen meni sairaalassa kantasolusiirtojaksolla ja juhannus omalta osaltani elämäni ensimäisessä koronassa.
Festarimme sujuivat loistavasti. Ajattelin, että tänä vuonna adrenaliiniryöpystä toipuminen tuntuu oudon väsyttävältä. Jouduin ottamaan töissä mm. pikaiset torkut ruokatauolla. Illalla minulle tuli yskä, mutten ajatellut sen olevan vielä mitään, sillä helteisestä viikonlopusta huolimatta yöt olivat viileitä.
Tiistaina sitten alkoivat kovat nivelkivut. Illasta olo oli jo todella outo, joten mittasin kuumeen. Minullahan on viimeksi ollut kuumetta ehkä joskus yläasteella, joten yllätys ols suuri, kun mittari näyttä 37 astetta. Lähetin mieheni välittömästi äitini luo evakkoon, sillä mikään flunssa ei ole toivottu tähän väliin.
Kuume huiteli yöllä lähellä 39 astetta, joten olo oli kuin rekan alle jäänyt. Tein koronatestin, joka näyttikin sitten positiivista. Mieheni lähti juhannuksen viettoon isäni mökille, jonne meidän oli tarkoitus mennä yhdessä. Tällä kertaa mentiin näin.
Viikon sairastamisen jälkeen olo on jo melko normaali, vaikka pieni nuha ja nivelkivut vielä vaivaavat. Mieheni myös kotiutui mökkireissulta ja samalla kontrollista. Jännitämme edelleen, että säästyykö mieheni taudilta vai ei, mutta toistaiseksi ainakin näyttää hyvältä.
Meillä on dramaattisen alkuvuoden jälkeen ollut todella rauhallinen vaihe meneillään. Kontrollissa kaikki näytti hyvältä – veriarvot ovat täysin normaalit, tauti edellisen luuydinnäytteen perusteella remissiossa ja käänteishyljintä hallinnassa. Mieheni on voinut viime ajat todella hyvin, mistä olen todella kiitollinen. On ihanaa nauttia kesästä ja katsella mieheni puuhailuja ulkona. Pelko painaa koko ajan takaraivossa, mutta koitan aina hiljentää sen. Pitää vain nauttia jokaisesta hyvästä päivästä, joka meille suodaan.
Miehelläni jatkuu ensi viikolla Vidazat, mutta DLI-hoidoista luovuttiin käänteishyljinnän vuoksi. Lääkärit epäilevät, että myös maksassa on ollut käänteishyljintää, sillä arvot pysyttelivät korkealla pitkään. Nyt nekin ovat normaalit lääkityksen ansiosta. Toisin sanoen käänteishyljintää arvellaan olleen iholla, vatsassa ja maksassa. Melkoinen setti täytyy sanoa, mutta luojan kiitos, ne on saatu kuriin lääkkeillä. Nyt käänteishyljintälääkitystä puretaan vähitellen ja toivotaan, etteivät oireet palaa. Vaikka käänteishyljintä on mieheni tapauksessa erittäin tervetullutta, se täytyy saada nopeasti minimiin.
Hyvinä aikoina blogissa on aika hiljaista, kun ei ole samanlaista tarvetta purkaa asioita. Koitan silti jotain kuulumisia tänne päivittää kesän ajan – ehkä ihan hyvä, jos tänne saa toisinaan vähän piristävämpääkin sisältöä. Kesälomani alkaa kontrollilla heinäkuun lopulla, joten sinne sellainen toive, että haluttaisiin loppukesänkin ajaksi huolettomuutta!
Painajainen, joka kävi toteen - Syöpä 