Usein kirjoitan blogitekstit päässäni valmiiksi ja sitten vain näpyttelen ne tänne blogiin. Aiheita olisi vaikka kuinka, mutta pää ei kirjoita mitään muuta kuin tätä samaa virttä – pelottaa ja ahdistaa. Haluaisin jo palata vähän pirteämpiin aiheisiin, mutta tekstiä ei synny. Joten mennään valitusvirrellä. Meillä kontrolli ja luuydinnäyte siintää ensi viikolla, ja sen kyllä huomaa omassaJatka lukemista ”Syöpäkontrolli lähestyy ja mieli mustuu”
Avainsana-arkisto:käänteishyljintä
Elämä syövän jälkeen on ralliajoa
Monenlaista mutkaa mahtui tähän kevääseen ja kesään. Haluaisin sanoa, että matka on ollut tasaisempaa nyt, kun kyydissä on oltu aiemminkin, mutta se ei kyllä ole totta. Jokainen pomppu tuntuu yhtä kovalta kuin edelliselläkin kerralla. Edelleenkin pääsee yllättymään, vaikka suorallakin tiellä jo tottuneesti miettii seuraavia käänteitä. Reitti on tuttu, mutta täynnä muuttuvia olosuhteita Kaiken kaikkiaan mieheniJatka lukemista ”Elämä syövän jälkeen on ralliajoa”
Luuydinnäyte PUHDAS!
Ei löydy tautia mieheni luuytimestä, eli jäännöstauti on edelleen negatiivinen. Kirjoitan lyhyesti taas puhelimella, sillä kesälomalla koneen avaaminen tuntuu vastenmieliseltä. Mutta halusin tämän ilouutisen tänne blogiin kirjoittaa, sillä tiedän monen myötäelävän tätä kanssamme. Kiitän jokaista, joka on meille hyvää toivonut. ❤️ Tänään, niin kuin monena muunakin päivänä, lausuin kiitoksen jonnekin Hollannin suuntaan. Ilman yhtä nuortaJatka lukemista ”Luuydinnäyte PUHDAS!”
Mikään määrä ahdistusta ei muuta lopputulosta
Seuraava kontrolli lähestyy kovaa vauhtia, ja tuota otsikon lausetta olen hokenut päälleni aika paljon viime aikoina. Tällä kertaa otetaan luuydinnäyte, mikä on ahdistanut todella paljon. Siitä alkaa pitkä ja kammottava tulosten odottaminen, enkä tiedä, miten siitä taas selviää. Saatika sitten siitä hetkestä, kun lääkäri soittaa lopulta tuloksista, ja koko kropasta lähtee tunto. Sopivasti minulla onJatka lukemista ”Mikään määrä ahdistusta ei muuta lopputulosta”
Käänteishyljintä tulee ja menee
Käänteishyljintä ei ollutkaan niin taputeltu juttu, kuin viime kirjoituksessani iloitsin. Käänteishyljintälääkitystä alettiin laskea viime viikon alkupuolella, ja viikonloppuna oltiinkin taas päivystyksessä. Tyypillistä syöpähoitoelämää. Olin lauantaina Provinssissa ystävieni kanssa. Olin onnellinen – oli ihanaa juhlia, tanssia ja nauttia musiikista. Tuntui, että aina välillä vartiksi pystyi unohtamaan koko leukemian ja kaikki tämän vuoden tapahtumat. Seuraavana aamuna hiemanJatka lukemista ”Käänteishyljintä tulee ja menee”
Pääsiäinen sairaalassa – juhannus koronassa
Syöpäelämää parhaimmillaan – hoidot ja taudit eivät paljon juhlapyhiä katso. Tämän vuoden pääsiäinen meni sairaalassa kantasolusiirtojaksolla ja juhannus omalta osaltani elämäni ensimäisessä koronassa. Festarimme sujuivat loistavasti. Ajattelin, että tänä vuonna adrenaliiniryöpystä toipuminen tuntuu oudon väsyttävältä. Jouduin ottamaan töissä mm. pikaiset torkut ruokatauolla. Illalla minulle tuli yskä, mutten ajatellut sen olevan vielä mitään, sillä helteisestä viikonlopustaJatka lukemista ”Pääsiäinen sairaalassa – juhannus koronassa”